Keväällä on ihanaa tarkkailla heräävää luontoa. Tänä koronakeväänä siihen onkin ollut hyvä mahdollisuus, koska mihinkään ei ole voinut mennä. Olemme viettäneet pian päättyvän talviloman kakkoskodissamme maaseudun rauhassa. Täällä maalla olen ihastellut lintujen kevätpuuhia. Pihipiirissämme on ainakin talitiainen, sinitiainen, punatulkku, peippo, mustarastas, vihervarpunen, västäräkki ja käpytikka. Pellon puolella olen nähnyt kiuruja, joutsenia, kurkia ja töyhtöhyyppiä. Järveltä kuuluu myös kaulushaikaran puhallusääni ja taivaanvuohien mäkätys. Joka päivä kuulen minulle tuntemattomien lintujen laulua. Komeasti laulavat.

Muutenkin täällä luonnon keskellä voi viettää luontoiltaa joka päivä. Ainahan täällä on ollut rusakoita ja peuroja, mutta tänä vuonna niitä tuntuu olevan ennätysmäärä. Yhtenä iltana laskin, että talon vieressä pellolla oli 19 peuran lauma. Seuraavana aamuna ihastelin pihaan juossutta rusakkoa. Ei aikaakaan, kun huomasin, että niitä oli pellolla viisi. Siellä ne kisailivat iloisesti eli odotettavissa on lisää rusakoita muutamien viikkojen kuluttua. Miten käy puutarhalleni? En haluaisi aidata koko pihaa peurojen ja rusakoiden vuoksi. Vaihtoehdoksi jää olla kasvattamatta mitään tai kasvattaa vain myrkyllisiä kasveja. Huonoja vaihtoehtoja molemmat.

Huomenna pitäisi rakentaa hyönteishotelli Ylen sivuilta löytyvillä ohjeilla. Toivotaan, että pörriäiset löytävät hyönteishotellin ja pölyttävät omena- ja luumupuut sekä viinimarjapensaat. Ai niin, löysimme ensimmäiset korvasienet. Jos huomenna ei sada, käymme uudestaan metsäkävelyllä etsimässä näitä keväisiä herkkuja. Toivotaan aurinkoista päivää.